Tetraisopropyl pyrophosphoramide

Vaaralausekkeet (CLP)

H300, H310, H330

Koodi

Lausunnot

H300

Fatal if swallowed

KOHTA 2: Vaaran yksilöinti

Direktiivi 67/548/ETY: - tuotteen luokituksen, - R- ja S-lausekkeet 3. Kemikaalin koostumus ja tiedot sen ainesosista 4. Ensiaputoimet 5. Palontorjuntatoimet 6. Toimenpiteet onnettomuuspäästötilanteissa 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäisy ja suojainten käyttö 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilius ja reaktiivisuus

MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT

14

TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE

13. Jätteiden käsittelyyn liittyvät seikat 14. Kuljetukseen liittyvät asiat 15. Lainsäädäntöön liittyvät asiat

Lisätietoa

Tukes 2012) 2.7 Työssä käytettävät reagenssit 2.7.1 Väkevä formaliini, Formaldehydiliuos 37 % (stabiloitu 10 % metanolia) Patologian laboratorioon tulevat näytteet saapuvat pääsääntöisesti fiksatiivissa. Fiksaation, eli kiinnityksen tarkoituksena on estää kudoksen hajoaminen, autolyysi. Autolyysia aiheuttavat kudokset omat entsyymit, sekä bakteerit. Fiksointi kiinteyttää kudosta ja helpottaa sen käsittelyä jatkossa. (Aho 1999.) Formaldehydi on väritön kaasu, jota käytetään patologian laboratoriossa 10 % liuoksena, formaliinina. Kaupalliset liuokset sisältävät 30 - 40 % painostaan kaasua. (Aho 1999.) Formaliini on myrkyllinen, syövyttävä ja syöpää aiheuttava kemikaali. Sen käytössä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Työskennellessä tulee käyttää asiaankuuluvia suojavälineitä, kuten suojakäsineitä ja suojavaatetusta. Formaliinia ei saa hengittää, joten sitä ja sillä käsiteltyjä kudosnäytteitä tulee käsitellä vain vetokaapissa. Formaldehydiä sisältävien höyryjen ja aerosolien muodostumista on estettävä. Formaliini hävitetään ongelmajätteenä. (Merck 2013, Formaliini KTT) 2.7.2 Liuottimia: ksyleeni, isopentaani ja isopropanolit Kun kudos on dehydroitu nousevassa alkoholisarjassa, se kirkastetaan ksyleenillä. Kirkastuksessa kudoksessa oleva alkoholi poistuu. Alkoholi pitää poistaa, koska se ei liukene parafiinin. Parafiini on kudoksen käsittelyvaiheessa käytössä olevan valuaine. (Aho 1999.) 15 Ksyleeni on haitallista hengitettynä ja joutuessaan iholle. Ksyleenin kanssa työskennellessä tulee noudattaa varovaisuutta ja huolellisuutta. Ksyleeni on syttyvä neste ja aiheuttaa ihoärsytystä. Työskennellessä tulisi käyttää asianmukaisia suojakäsineitä ja työnantajan osoittamaa työvaatetusta. Ksyleeni hävitetään ongelmajätteenä. (FF-chemicals 2011, Ksyleeni O,-P,- ja M-isomeerit KTT.) Jääleikkeitä tehtäessä jäätymisen on oltava nopeaa. Näin vältetään isojen kiteiden muodostuminen kudokseen. Käytetyimpiä jäädyttäjiä ovat isopentaani-hiilihappojää (- 70 °C) ja nestemäisellä typellä jäähdytetty freoni. Isopentaani voidaan myös jäähdyttää nestemäisellä typellä. (Aho 1999.) Isopentaani on helposti syttyvä ja terveydelle ja ympäristölle vaarallinen laboratoriokemikaali. Se voi olla nieltynä jopa tappavaa, joten isopentaanin käsittelyssä tulee noudattaa varovaisuutta ja käytettävä aina asianmukaisia suojavarusteita. (VWR 2012, metyylibutaani-isopentaani KTT.) 2.7.3 Hapot Kovat kudokset, erityisesti luu, on pehmennettävä ennen niiden jatkokäsittelyä. Pehmeä valuaine, parafiini, ei anna riittävää tukea kovalle kudokselle leikkausvaiheessa. Kalkki poistuu nopeasti vahvassa hapossa (5 - 10 % typpi- tai suolahappo), mutta vahvassa hapossa pidempään seisottaminen muuttaa kudoksen solurakennetta ja värjäytyvyyttä. Muurahais-, ja etikkahappo ovat hellävaraisempia happoja kudoksen dekalsifiointiin, mutta tällöin kudoksen riittävään pehmenemiseen kuluu pidempi aika. (Aho 1999.) Työssä esiintyvät hapot kauppanimen mukaan: Suolahappo 1,0 mol/l Typpihappo 52,5 % Muurahaishappo 85 % Etikkahappo min 99,3 % Rikkihappo 75 w/w % 2.7.4. Muita työssä käytettäviä yleisiä reagensseja - Ammoniakki 25 % tekninen 16 - Natriumhydroksidi 2.7.5 Värjäyksessä käytettäviä reagensseja Värjäyksissä käytetään monenlaisia reagensseja, joista osa on karsinogeenisia. Eri väriaineet värjäävät näytekudosta eri tavoin. Tähän työhön valittiin seuraavat värjäyksissä käytettävät reagenssit: - Hopeanitraatti - Molybdatofosforihappo-hydraatti - Tetrakloorikulta(III)happo-trihydraatti (kultakloridi) - Congo Red - DAB chromogen (3,3’-Diaminobenzodine tetrahydrochloride) - Dikromaattiliuos 0,0400mol/l - p-toluidine - Rodamiini B - Oil Red O - Mayerin hematoksyliini - Eosiini y disodium salt - Asetyylikoliinisesteraasi - DAKO, Artisan kit, GÖMÖR-värjäys (AR166) - DAKO, Artisan kit, RETIC-värjäys (AR179) 2.8 Jätteiden käsittely Jätteet pitää käsitellä oikein, jotta ne eivät pääse kulkeutumaan ympäristöön. Jätelain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Sen tarkoituksena on myös vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista. (Finlex 2011.) 17 Keski-Suomen keskussairaalan patologian laboratorion henkilökunnan laatimasta toimintakäsikirjasta selviää laboratorion toimintatavat koskien jätteiden käsittelyä. Toimintakäsikirjasta selviää, että ympäristölle vaarattomat kemikaalit huuhdellaan viemäriin runsaan veden kanssa. Vaarattomuus varmistetaan käyttöturvallisuustiedotteista, ja samalla noudatetaan Keski-Suomen ympäristökeskuksen sekä paikallisten viranomaisten ohjeita. Ongelmajätteet kerätään työpisteiden läheisyydessä oleviin lasipulloihin, joiden sisältö merkitään huolellisesti. Täydestä pullosta tehdään ongelmajätepakkausilmoitus ja pullo tarroineen toimitetaan ongelmajätevarastoon. Ongelmajätteen hävityksestä vastaa sairaala-apteekki, joka toimittaa ongelmajätteen edelleen Ekokem Oy:n hävitettäväksi. Patologian laboratoriossa formaliini kerätään obduktio-osaston jätesäiliöön, josta se toimitetaan niinikään Ekokem oy:n hävitettäväksi. (K-S keskussairaalan patologian laboratorion toimintakäsikirja 2013.) 18 2 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tutkimustehtävänä tässä opinnäytetyössä oli etsiä 25 käytössä olevan reagenssin tuoreimmat käyttöturvallisuustiedotteet reagenssin kauppanimen mukaan. Tiedot syötettiin riskien arviointiin tarkoitettuun tietokoneohjelmaan. Työn tarkoituksena oli laatia laboratorioon seinätauluja, joista työntekijöiden on vaivatonta tarkistaa käytössä olevan reagenssin käsittelyohjeet, vaaralausekkeet ja käsittelyssä tarvittavat suojavarusteet. Taulut on tarkoitus tulevaisuudessa sijoittaa laboratorioon työpisteiden välittömään läheisyyteen. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda selkeä ohjeistus patologian laboratoriossa yleisimmin käytettävien reagenssien käyttöön ja eritellä tarvittavien suojainten käyttö. Selkeästi esillä olevat ohjeet auttavat henkilökuntaa toimimaan reagenssien kanssa oikein. Tieto parantaa työntekijän työturvallisuutta ja estää vaarallisten aineiden kulkeutumista ympäristöön. Tuotoksen tavoitteena on olla apuna vanhan työntekijän koulutuksessa, sekä uuden työntekijän perehdytyksessä. Tavoitteena oli myös lisätä yleistä tietoisuutta riskien arvioinnin käsitteestä, siihen liittyvästä lainsäädännöstä ja histologian laboratoriossa käytettävien kemikaalien ominaisuuksista. 19 3 OPINNÄYTETYÖN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 8.1 Opinnäytetyön toteutus- ja julkaisuaikataulu Opinnäytetyön aihe saatiin Keski-Suomen keskussairaalan patologian laboratorion osastonhoitajalta keväällä 2013. Idea aiheeseen oli tullut Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoilta harjoittelujakson aikana. Tutkimuslupa haettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä syksyllä, joka jälkeen työn tekeminen aloitettiin. Marraskuussa 2013 työ valmistui kokonaisuudessaan. Opinnäytetyön ohjasi FT Sanna Virtanen Turun ammattikorkeakoulusta. Valmis työ esiteltiin Turun ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöseminaareissa marraskuussa 2013. Työ painettiin ja asetettiin saataville Turun ammattikorkeakoulun kirjastoon sekä Keski-Suomen keskussairaalan patologian laboratorioon marras- joulukuussa 2013. 8.2 Opinnäytetyön metodologiset lähtökohdat Opinnäytetyö oli metodologisilta lähtökohdiltaan toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallinen opinnäytetyö on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytteelle. Toiminnallinen opinnäytetyö ohjeistaa tai opastaa käytännön työtä, ja järjestää tai järkeistää toimintaa työpaikoilla. (Vilkka, Airaksinen 2003.) Tämä opinnäytetyö ohjeisti henkilökuntaa, ja sen tuotoksena päivitettiin histologian laboratorion kemikaalirekisteriä. Lisäksi valmistettiin työturvallisuutta lisäävät taulut reagenssien käsittelystä. Toiminnallisessa opinnäytetyössä yhdistyy käytäntö, ja käytännön toteutuksen raportointi käyttäen tutkimusviestinnän keinoja (Vilkka, Airaksinen 2003). 8.3 Tutkimustulokset ja niiden käsittely Reagenssit valittiin kemikaaliluettelosta ja yksityiskohtaisempia tunnistetietoja haettiin reagenssipurkeista. Niistä otettiin ylös tuotteen kauppanimi, pitoisuus, maahantuoja/valmistaja, ja tuotteen CAS-numero. CAS-numero, eli Chemical Abstracts Service -numero on American Chemical Societyn kemikaalille antama numerosarja. Sitä käytetään yleisesti aineen tunnistamisessa. Chemical Abstracts Service on rekisteröinyt kirjallisuudessa esiintyviä kemiallisia 20 aineita vuodesta 1965, ja jokainen uusi aine saa oman CAS-numeronsa. CAS-numero toimii aineen identifiointitunnuksena. (Työterveyslaitos 2012.) Kerättyjä tietoja apuna käyttäen haettiin internetistä kyseiselle kemikaalille sopiva käyttöturvallisuustiedote. Lähteinä käytettiin toimittajien omia internetsivustoja. Laboratoriokemikaalien maahantuojia/valmistajia ovat esimerkiksi Merck oy, FF- chemicals, Thermo-ficher, VWR ja Sigma-Aldrich. Kittituotteiden osalta yhteydessä oltiin tuotteen valmistajaan DAKOon, josta lähetettiin kahden värjäyskitin käyttöturvallisuustiedotteet sähköpostilla pdf-tiedostoina (Dako 2013). Laboratoriossa on olemassa elektroninen kemikaalirekisteri, Sinet Keturi 2,7. Rekisteriin on aikoinaan lisätty osa käyttöturvallisuustiedotteista ja tuotteiden tiedoista. Ohjelman käytöstä johtuvien ongelmien vuoksi tähän työhön valittiin kuitenkin internetistä löytyvä kemikaalirekisteriohjelma Stoffenmanager 5.1. Stoffenmanager 5.1 on perustyökalu kemikaaleista työntekijöille aiheutuvien terveysriskien priorisointiin. Tiedot päivitetyistä käyttöturvallisuustiedotteista syötettiin tähän kemikaalirekisteriohjelmaan, ja samalla ohjelmaan syötettiin ohjekortti työntekijöiden käyttöön. Tuotteesta merkittiin ohjelmaan ylös tuotteen nimi, R- ja S-lausekkeet/H- ja

Turvalausekkeet

mahdolliset varoitusmerkit ja kemikaalin käsittelyssä tarvittavat suojaimet. Päivityksestä jätettiin

2.2 Merkintäelementit

omista nimikirjaimista sekä päivityspäivämäärä. Varoitustauluihin valittiin viisi kemikaalia, ja niiden käyttöturvallisuustiedotteista valittiin käytännön toiminnan kannalta tärkeimpiä tietoja liitettäväksi tauluun. Tiedot kerättiin A4 kokoiselle paperille, jotka laminoitiin (Liite 2). Taulut on tarkoitettu laboratorion työpisteisiin työntekijän välittömään läheisyyteen. 21 4 POHDINTA 9.1 Opinnäytetyön eettiset lähtökohdat Tutkimuslupa haettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Tutkimustyö alkoi luvan saamisen jälkeen. Tutkimuksen tekijän velvollisuuksiin kuuluu noudattaa tieteellistä rehellisyyttä ja huolellisuutta. Tutkimuksen tavoitteena on, että saadut tulokset olisivat mahdollisimman tarkkoja ja luotettavia. (Clarkeburn & Mustajoki 2007.) Työn tarkoituksena oli valmistaa eletroninen kemikaalirekisteri patologian osastolla työskentelevän henkilökunnan käyttöön. Aihe on tärkeä, sillä se parantaa laboratoriohoitajien ja laboratoriossa harjoittelevien ja työskentelevien opiskelijoiden työturvallisuutta. Tietojen syöttämisestä kemikaalirekisteriin jäi merkintä päivityspäivämäärästä, sekä päivittäjän nimikirjaimet. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytettiin luotettavia lähteitä, ja ne merkittiin työhön sääntöjen mukaisesti, jolloin niiden jäljitettävyys onnistuu. Työssä ei esiinny plagiointia. Tiedonkeruussa ja kirjoitusprosessissa noudatin hyvää tieteellistä käytäntöä, toimin rehdisti ja eettisesti. 9.2 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida työn reabiliteetin ja validiteetin avulla. Reabiliteetillä tarkoitetaan tutkimuksen luotettavuutta ja mittaustulosten toistettavuutta. Validiteetti, eli pätevyys, kertoo siitä, miten hyvin menetelmä mittaa tutkittavaa asiaa. (Hirsjärvi ym. 2004.) Työn luotettavuutta lisää mahdollisimman tuoreen ja monipuolisen lähdemateriaalin käyttö. Työn tärkeyttä ja teoreettista taustaa avattiin pohjautuen aikaisempiin tutkimuksiin. Löydetyt käyttöturvallisuustiedotteet ovat toimittajien tai valmistajien sivuilta löydettyjä, päivitettyjä versioita. Työn luotettavuutta heikentää se, että laboratoriossa käytössä olevaa tuotetta vastaavaa tiedotetta ei valmistajan sivuilta aina löytynyt. Tällöin piti tyytyä toisen valmistajan samalle tuotteelle tekemään käyttöturvallisuustiedotteeseen. Validiteetti-käsitteen mukaan, jos toinen tutkija tekisi saman työn uudelleen, hän 22 saattaisi käyttää eri valmistajan tekemiä käyttöturvallisuustiedotteita. Toisaalta saman tuotteen käyttöturvallisuustiedote sisältää samat tiedot valmistajasta riippumatta. Varoitustauluja ei ole ehditty ottaa käyttöön, joten niiden hyödyllisyyttä kliinisessä työssä ei voi arvioida. Yhden henkilön antaman palautteen mukaan taulut kuitenkin tulevat tarpeeseen ja palvelevat erityisesti opiskelijoita, joille reagenssien käsittely on kohtalaisen uutta. 9.3 Jatkotutkimusaiheet Tutkimukselle olisi tärkeää saada jatkoa. 25 reagenssin käyttöturvallisuustiedotteiden päivitys ei riitä, sillä reagenssien määrä patologian laboratoriossa on paljon suurempi. Sinet keturi 2.7 ohjelmassa on mahdollisuuksia laajempaan riskien arvioitiin. Tätä riskien arviointia voisi suorittaa opinnäytetyönä. 23 LÄHTEET Aho, H. 1999. Histologiset menetelmät patologiassa. Turun yliopisto, kliinis-teoreettinen laitos, patologia. Turku. DAKO 2013. Artisan kit, GÖMÖR-värjäys (AR166); Artisan kit, RETIC-värjäys (AR179). PDF- tiedostot. Julkaisut saatavilla sähköpostilla osoitteesta info.fi@dako.com Clarkeburn, H. & Mustajoki, A. 2007. Tutkijan arkipäivän etiikka. Tampere: Vastapaino Eduskunnan asia- ja asiakirjahaku 2013. Kemikaalilaki. Viitattu 19.8.2013 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_75_2013_p.shtml Euroopan unionin virallinen lehti 2007. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

2.1. Aineen tai seoksen luokitus

Luokitus säädöksen (EC) No

Huomiosana

Vaara Vaaraohje (et) H300 Tappavaa nieltynä. H310 Tappavaa joutuessaan iholle. H330 Tappavaa hengitettynä. Ennaltaehkäiseväohje (et) P260 Älä hengitä pölyä/ savua/ kaasua/ sumua/ höyryä/ suihketta. P264 Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen. P280 Käytä suojakäsineitä/ suojavaatetusta. P284 Käytä hengityksensuojainta. P302 + P350 JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese varovasti runsaalla vedellä ja saippualla. P310 Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin. Sigma - T1505 Sivu 2 / 7 Täydentävät vaaralausekkeet ei yhtään Direktiivin 67/548/ETY ja siihen tehtyjen korjausten mukaan. Vaaramerkintä

R-lausekkeet

R26/27/28 Erittäin myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä.

S-lausekkeet

S22 Vältettävä pölyn hengittämistä. 29 S36/37/39 Käytettävä sopivaa suojavaatetusta, suojakäsineitä ja silmien- tai kasvonsuojainta. S45 Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa pahoinvointia hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä tätä etikettiä, mikäli mahdollista).

2.3 Muut vaarat

ei yhtään